RETKI SAAREN UKON SUVUN ASUINPAIKOILLE 13.7.1997

NIVALAN ENSIMMÄISET TALOT

1500-luvun lopulla Nivalassa oli vain 5 pysyväksi jäänyttä tilaa:

Nivalankylällä:
Jaakola, perustettu 1547
Kotila, perustettu 1563
Knuuti, perustettu 1592

Maliskylällä:
Laakkonen, perustettu 1578

Karvoskylällä:
Sorvala, perustettu 1573

HERÄNNÄISYYDEN VAIKUTUS TALOIHIN

Herännäisyyden vaikutuksesta tapahtunut sisäisen elämän muutos tiesi myös muutosta ulkonaisessa elämässä. Ahkeruus, rehellisyys, säästäväisyys ja vaatimattomuus nousivat tavoiteltaviksi hyveiksi. Muutamat alkuaan varsin vähäiset syrjäkylien talot vaurastuivat ja nousivat Nivalan mallitaloiksi: Marjoniemi, Niemi, Palosaari, Vilkuna, Taanila, Haikara, Nevala, Niskakoski ja Eerola.

1. SORVALA (maarekisteri n:o 6)

Sorvala on Nivalan neljänneksi vanhin asuinpaikka. Se sijaitsi aikaisemmin Karvosjärven rannalla, mutta myöhemmin järvi on kuivattu. Sorvalan ensimmäiset asukkaat Sorvaiset olivat Savosta. Sorvalan ensimmäinen isäntä oli Lauri Nikunpoika Sorvainen, isäntänä 1573-1607. Sukumme kantaisän Matti Marjoniemen eli Saaren ukon esivanhemmat isän puolelta ovat aikanaan asuneet Sorvalassa. Siinä mielessä Sorvala on sopiva sukuretkemme lähtöpiste. Sorvalan nykyinen isäntä on Veikko Repo. Hänen isänsä Janne Repo osti Sorvalan 1946.

2. KARVONEN eli KARVOLA (maarekisteri n:o 7)

Karvosen tila on erotettu Sorvalasta vuonna 1663. Myös se sijaitsi Karvosjärven rannalla. Karvosen ensimmäinen isäntä oli Olli Ollinpoika Sorvala eli Karvonen 1663-1698. Sukumme kantaisä Matti Karvonen eli Marjoniemi syntyi 1841. Hänen isänsä Antti Mikonpoika Karvonen oli syntynyt 1807 ja hänen äitinsä Kaisa Liisa Heikintytär Keskilaakkonen 1811, molemmat Nivalassa. Matti Marjoniemi avioitui 19-vuotiaana 1860 Severiina Myllylän kanssa. Severiinan sukuhaarat menevät Haapajärvelle. Matti Marjoniemi oli miehuutensa päivät Karvosen talon isäntä vuosina 1860-1878. Juuri tuona aikana perheeseen syntyi kuusi lasta: viisi poikaa ja yksi tyttö, sukuhaarojemme kantaisät ja -äiti. Juho eli Lankilan Juho s. 1861
Antti eli Marjoniemen Antti s. 1864
Matti eli Ala-Palosaaren Matti s. 1866
Taneli eli Sotalan Taneli s. 1870
Aukusti eli Ylä-Palosaaren Aukusti s. 1874
Kaisa Liisa eli Vähäahon Kaisa Liisa s. 1875
Karvolan nykyinen omistaja on Mauri Laurila.

3. LANKILA

Lankilan tila on perustettu 1731. Vanhin pojista eli Juho Marjoniemi oli Lankilan isäntä 1889-1907. Emännän nimi oli Johanna. Juholla ja Johannalla ei ollut yhteisiä lapsia, vaan Johannalla oli tytär Iida Lankila ensimmäisestä avioliitosta. Lankilan pinta-ala oli tuolloin 117 ha. Vuoden 1907 jälkeen Lankilan omistivat Juho Junttila ja Iida os. Lankila. Lankilan nykyinen omistaja on Edvin Junttila.

4. MARJONIEMI (maarekisteri n:o 12)

Marjoniemen talo on perustettu 1780. Solmittuaan toisen avioliiton Maria Loviisa Niemen kanssa Matti Karvonen muutti Marjoniemen taloon 1880 ja otti sukunimekseen Marjoniemi. Isänsä jälkeen Marjoniemen isännäksi tuli 1890 toiseksi vanhin pojista eli Antti Marjoniemi. Antti Marjoniemelle syntyi Maria Liisa Niskasen kanssa neljä lasta, joista kuitenkin kolme kuoli hyvin pienenä. Toisesta avioliitosta Johanna Vierimaan kanssa syntyi 11 lasta:
Arvi s. 1894
Liisa Severiina s. 1895
Lilla s. 1897
Martta Johanna s. 1898
Hilma s. 1900
Ida s. 1902
Antti s. 1904, joka kuoli traagisesti 17-vuotiaana Venäjän Karjalassa Kiimasjoella 1922
Heino Johannes s. 1906
Lyyli s. 1908
Eino s. 1910
Aune s. 1913

Ylivieska-Iisalmi -rata, jonka varressa Marjoniemen talo sijaitsee, valmistui 1925. Marjoniemen vanha päärakennus oli alkuperäisessä asussaan radan suuntaisena aina vuoteen 1954 saakka, jolloin purettiin uuden rakennuksen tieltä. Nykyisin Marjoniemen talon omistavat Sakari ja Elsa Pukari. Sakari on sukumme jäsen Matin linjasta. Marjoniemen taloon liittyy myös tapaus Jauhiainen. Kun Antti-poika oli kadonnut Karjalan retkellä, niin noin kymmenen vuotta myöhemmin Marjoniemen taloon tuli mies, joka kertoi olevansa kyseinen Antti-poika, joka oli kuin ihmeen kaupalla pelastunut ja palannut takaisin kotiin. Vanhemmat, jotka olivat kovasti surreet poikansa katoamista, uskoivat aluksi, mutta kyläläiset eivät uskoneet. Huijausyritys paljastui viimein ja kulkumies Jauhiainen tuomittiin petoksesta. Kirjailija Pentti Haanpää on kirjoittanut aiheesta m.m. kuunnelman "Pojan paluu".

5. SOTALA (maarekisteri n:o 11)

Sotalan talo, joka näkyy Marjoniemestä katsottuna radan takana, on perustettu 1773 luultavasti erottamalla Karvosen talosta. Tie Sotalaan (Sotalantie) lähtee Makkaratieltä Pikkaraismäen päältä. Matkaa Makkaratieltä on noin 1 km. Pojista neljänneksi vanhin Taneli Marjoniemi tuli Sotalan isännäksi 1929. Talon pinta-ala oli 97 ha. Tanelille syntyi kahdesta avioliitosta 13 lasta.

Taneli Marjoniemelle ja Iida Palosaarelle syntyi 11 lasta:
Anna Aliina, s. 1890, kuoli tapaturmaisesti 1897
Maria Loviisa, s. 1892, meni naimisiin Feeliks Yliniemen kanssa
Matti, s. 1895, kuoli 1895
Kaisa-Liisa, s.1896, meni naimisiin Antti Pukarin kanssa
Aina Helena, s. 1898, meni naimisiin Svante Sotalan kanssa
Hilda Fredriika, s.1900, kuoli 1910
Väinö Antti eli Sotalan Antti, s.1903
Iida Severiina, s. 1905, meni naimisiin Juho Niemen kanssa (Ojaranta)
Jenny Olivia, s.1907, kuoli 1908
Yrjö Johannes eli Viljalan Yrjö, s.1909
Taneli, s. 1914, kuoli 1914

Toisesta avioliitosta Taneli Marjoniemelle ja Iida Pihlajaniemelle syntyi kaksi lasta:
Olga Aliina, s. 1916, meni naimisiin Vilho Kukkolan kanssa (Kanala)
Heino Vilhelmi, s. 1918, kuoli 1919

Tanelin jälkeen isänniksi tulivat 1929 veljekset Antti ja Yrjö Marjoniemi. Nykyisin Sotala on Antin tyttärien Katri ja Elli Marjoniemen omistuksessa ja toimii heidän kesäpaikkanaan. Nykyinen asuinrakennus on rakennettu 1955. Näin Sotala on ollut koko ajan saman sukuhaaran hallussa.

KARVOSKYLÄN OSUUSMEIJERI

Perustettu ja valmistui Pikkaraismäelle 1930. Oli toiminnassa 1960-luvulle.

PIKKARAINEN

Kusti Marjoniemen kotitalo. Sittemmin Kustin tyttärien Olivia, Eila ja Emma Marjoniemen koti ja kesäasunto. He kaikki ovat suvun jäseniä Matin linjassa.

NIVALAN OSUUSKAUPAN KARVOSKYLÄN MYYMÄLÄ "TOIVOLA"

Legendaarinen entinen Toivolan kauppa, jossa yhtä legendaariset myymälänhoitajat (Antti Jyrkkä, Kalervo Salo, Aake Pelo). Toivolan naapurissa toimi aikaisemmin myös pankki ja posti.

TASANKO

Verneri Niemi ja Jenny Marjoniemi avioituivat 1922 ja rakensivat Tasangon talon, josta tuli sitten Pentti Niemen ja myös Jukka Niemen synnyinkoti vuoteen 1954 saakka. Karvoskylän kylätoimikunta purki huonokuntoisen talon ja poltti sen pääsiäiskokollaan muutama vuosi sitten. Pihapuut ovat vielä jäljellä kertomassa asuinpaikasta. Jenny, Pentti ja Jukka ovat suvun jäseniä Matin linjassa.

TYHTILÄ

Tyhtilä on Karvoskylän päätaloja ja Karvoskylän musiikki- ja kulttuurielämän keskuspaikka. Tyhtilän suvusta on lähtöisin monia lahjakkaita taiteilijoita. Muun muassa kuoromies Kustaa Tyhtilä, näyttelijä Eeva-Maija Haukinen os. Tyhtilä, laulajat Martti ja Seppo Tyhtilä, teatterinjohtaja Hannu Tyhtilä. Pääministeri Urho Kekkonen piti puhetilaisuuden Tyhtilässä 1950-luvulla. Matti Marjoniemi nuoremman ensimmäinen vaimo Olivia oli Tyhtilän tyttöjä.

HAANPÄÄ

Näyttelijä Eeva-Maija Haukisen synnyinkoti.

RAUHALA

Soini Karjaluodon talo. Soini on suvun jäsen Tanelin linjassa.

NIVALAN SAVI OY

Nivalan Savi Oy perustettiin 1951 toimialana salaojaputkien valmistus. Tehdas valmistui ja tuotanto aloitettiin 1952. Yhtiö ajautui kuitenkin konkurssiin 1960-luvun lopulla. Tehtaan tiloissa toimii nykyisin Hannu Pihlajamaan maataloustarvikekauppa Savenmaa, jolla on toimintaa laajalla alueella koko Pohjois-Suomessa.

KOIVUSAARI

Koivusaaren talon rakensi Matti Aukustinpoika Marjoniemi. Tästä talosta ovat lähtöisin Annikki, Lauri, Elli, Liisa, Olavi ja Kaarina Marjoniemi, jotka kaikki ovat suvun jäseniä Aukustin linjassa. Nykyisin talon isannuus on Olavi Marjoniemellä.

KYTÖSAARI

Metsäsaarekkeessa oleva Kytösaari oli aikanaan Saima Marjoniemen koti. Nykyisin Seppo ja Aino Ranta-Lassilan omistuksessa. Aino on suvun jäsen Matin linjassa.

6. PALOSAARI (maarekisteri n:o 13)

Palosaaren tila on perustettu 1807. Sen ensimmäinen isäntä oli Pekka Jaakonpoika Palosaari. Vuonna 1890 tai 91 Matti Marjoniemi osti Palosaaren talon ja asui siellä loppuikänsä eli vuoteen 1909 saakka. Sukunimi oli edelleenkin Marjoniemi. Palosaaren tila oli tuolloin varsin suuri pinta-alaltaan eli 300 ha. Se oli pitäjän jykytaloja. Talossa oli muun muassa oma meijeri. Meijerirakennus sijaitsi Ylä- ja Ala-Palosaaren talojen välissä. Meijerin voimanlähteenä oli hevoskierto. Vuoden 1894 herättäjäjuhlat pidettiin Palosaaren talossa Matti Marjoniemen isännöiminä. Juhlavieraiden hevoset laidunsivat haassa, joka oli talon ja maantien välissä, nykyisen kuivukujan ja sisääntulotien oikealla puolella.

6. ALA-PALOSAARI

Matti Marjoniemen kuoleman jälkeen vanha Palosaari jaettiin sukupolvenvaihdoksessa 1912. Pojista kolmanneksi vanhimmasta Matti Marjoniemi nuoremmasta tuli Ala-Palosaaren isäntä. Ala-Palosaaren pinta-ala oli 154 ha. Päärakennus, joka oli rakennettu tulipalossa tuhoutuneen rakennuksen tilalle samalle kivijalalle vuonna 1902, oli osaksi kaksikerroksinen ja sijaitsi maantien suuntaisesti. Kivinavetta oli vuodelta 1882. Matti Marjoniemi npi avioitui 1892 Olivia Tyhtilän kanssa.

Tästä avioliitosta syntyi 10 lasta:
August eli Pikkaraisen Kusti s. 1893
Jenny Severiina eli Tasangon Jenny s. 1894 (Jukka Niemen isoäiti)
Kaisa eli Koutosen Kaisa s. 1897
Johannes eli Saaren Jussi s. 1899 (muutti 1923 Kanadaan ja 1930 Australiaan)
Iida eli Varpulan Iida s. 1902
Lyydia eli Marjoniemen Lyyti s. 1902
Matti eli kanttori-Matti s. 1904 (kaatui talvisodassa)
Yrjö eli Saaren Yrjö s. 1907 (muutti 1930 Australiaan, jossa kuoli 34-vuotiaana)
Saima eli Kytösaaren Saima s. 1910 (asui aluksi Ala-Palosaarella toisessa päässä, rakensi myöh. Kytösaaren)
Aali eli Saaren Aali s. 1913

Isänsä jälkeen Ala-Palosaaren isäntänä oli nuorin pojista eli Aali. Hän kuoli kuitenkin jo 36-vuotiaana keuhkonkuumeeseen. Aalin vaimo Martta solmi toisen avioliiton Martti Anttilan kanssa, josta tuli Ala-Palosaaren isäntä. Näin sukutalo siirtyi "vieraan" suvun haltuun. Päärakennus purettiin joskus 1960-luvulla. Vanhasta päärakennuksesta on kuitenkin vielä jäljellä Saima Marjoniemen puolen kaksi päätyhuonetta: Saiman keittiö ja kamari. Nämä kaksi huonetta ovat siis vielä jäljellä vuoden 1902 Palosaaresta. Kun pääsemme tutustumaan näihin huoneisiin, voimme tuntea historian havinaa: kantaisämme Matti Marjoniemi on asunut viimeiset vuotensa tässä samassa rakennuksessa! Ala-Palosaarta asuu nykyisin Eerik ja Arja Anttila.

7. YLÄ-PALOSAARI

Ylä-Palosaari sijaitsee aivan Ala-Palosaaren naapurissa, nimensä mukaisesti joen yläjuoksulle eli Haapajärvelle päin. Sukupolvenvaihdoksessa 1912 Aukusti Marjoniemestä tuli Ylä-Palosaaren isäntä. Tämäkin talo oli vielä jakamisen jälkeen kunnon talo: pinta-alaa 138 ha. Päärakennus oli uusittu 1911 ja 18 lehmän kivinavetta rakennettu 1890. Talossa oli vuonna 1930 3 hevosta, 16 lehmää, 1 sonni, 1 sika ja 15 lammasta.

Aukusti Marjoniemi avioitui Kreeta Aitto-ojan kanssa ja heille syntyi kuusi lasta:
Soini Matias eli Koivusaaren Matti s. 1909
Hilja Aliisa s. 1909, kuollut lapsena
Laina Severiina s. 1911, kuollut lapsena
Aukusti s. 1914, kuollut lapsena
Briitta Eeva s. 1916, kuollut lapsena
Helmi Pauliina s. 1916, kuollut lapsena

Miten traaginen kohtalo yhdelle perheelle: kuudesta lapsesta vain yksi jäi henkiin!

Toisesta avioliitosta Kustaava Junttilan kanssa syntyi kaksi lasta:
Toivo eli Saaren Toivo s. 1919
Helvi Anni s. 1920, kuoli lapsena

Toivo Marjoniemi oli Ylä-Palosaaren isäntä vuoteen 1961, jolloin hän möi talon Eemi Eskolalle ja muutti Turkuun. Ylä-Palosaaren nykyinen isäntä on Eemin poika Markku Eskola. Entisajan Palosaaren taloista on jäljellä vielä komeat maantieltä pihaan vievät koivukujat ja osa molemmista päärakennuksista. Vaikka paljon vanhaa on kadonnutkin, voi Palosaaren pihamaalla vielä aistia jotakin menneiden polvien elämästä ja työstä. Saamme olla esi-isillemme ja -äideillemme kiitollisia elämän lahjasta ja yhteisestä henkisestä perinnöstä.

VARPULA

Varpula, joka on Kytösaaren takana metsän reunassa, oli Iida Marjoniemen ja Jooseppi Aitto-ojan sekä heidän lastensa koti. Eetu Aitto-ojan kuoltua talo on ollut vain kesäkäytössä.

KEPULI

Varpulan vieressä on vanha Kepulin asuinpaikka, jossa sijaitsi herännäissaarnaaja Taneli Rauhalan talo.

KIRJAILIJA SEPPO URPELAN ASUINMÖKKI JA KIRJAILIJAN MAISEMA

Edesmenneen nivalalaisen kirjailija Seppo Urpelan pieni asuinmökki Veelanninpuhdossa valtatien eteläpuolella. Maisema näillä kohdin on juuri mitä parhainta lakeutta eli kirjailijan rakastamaa maisemaa. Urpela kertoo teoksissaan näiden viljelylakeuksien asuttamisesta ja raivaamisesta sekä entisaikojen elämästä

AHO

Ahon talo Haapaperän vanhan kylätien varressa on Jukka Niemen lapsuus- ja nuoruusajan koti vuodesta 1954. Nykyisin Aho on Jukan siskon Kertun ja Matti Niemen omistuksessa. Tilalla on iso kanala. Kerttu on suvun jäsen Matin linjassa.

MÄKIKANGAS

Mäkikankaan talo Haapaperän vanhan kylätien varressa oli Eino Vähäahon ja Nanna os. Haapalan talo sekä Leevi Vähäahon ja Liisa Vähäahon (nyk. Pitkälä) syntymäkoti. Eino oli oikea maanviljelijä kova tekemään töitä, mutta kuoli 33-vuotiaana keuhkotautiin. Eino, Leevi ja Liisa suvun jäseniä Kaisa Liisan linjassa. Nykyisin Mäkikankaan omistaa Sirkka Sarja.

PÄIVÄAHO

Haapaperän vanhan kylätien varressa Aittoperän tienristeyksessä iso kahden perheen talo. Toisessa päässä Leevi ja Hanna Vähäahon koti. Maantienpuolipäässä Pauli ja Maarit Vähäahon perheen koti. Talon isannuutta hoitaa Pauli. Viime kesänä valmistui uusi navetta. Leevi ja Pauli suvun jäseniä Kaisa Liisan linjassa.

HAAPALAN KOULU

Vanha ja rakas Haapalan kyläkoulu on vielä voimissaan. Koulu on kolmiopettajainen ja lapsia on kylällä runsaasti, joten koulun tulevaisuus näyttää turvatulta. Muutama vuosi sitten valmistui uusi ja nykyaikainen koulurakennus liikuntahalleineen. Vanha puoli on saneerattu. Koulu on koko kylän toiminnan keskus.

SAARIAHO

Käännyttäessä Savulantieltä Vähäaholle näkyy entinen Saariahon asuinpaikka. Saariahon isäntänä oli Vähäahon poika Matti Vähäaho eli Saariahon Matti ja hänen jälkeensä poikansa Antero Vähäaho, kunnes Antero osti myöhemmin alkuperäisen Vähäahon talon.

8. VÄHÄAHO (maarekisteri n:o 31)

Vähäahon talo Kotilassa on perustettu 1820-luvulla. Saaren ukon ainoasta tyttärestä Kaisa Liisasta tuli Vähäahon ison suvun kantaäiti. Kaisa Liisa Marjoniemi avioitui 1894 Leander Vähäahon kanssa ja hänestä tuli Vähäahon talon emäntä.

Kaisa Liisalle ja Leanderille syntyi yhdeksän lasta:
Maria Loviisa eli Vähäsarjan Mari s. 1895
Iida Johanna eli Oinosen Iida s. 1897
Riika eli Alatöllin Riika s. 1899
Matti eli Saariahon Matti s. 1901
Lyydia eli Huotilaisen Lyydia s. 1903
Hannes eli Vähäahon Hannes s. 1905 (opettaja)
Eino eli Mäkikankaan Eino s. 1908
Yrjö eli Vähäahon Yrjö s. 1909 (agronomi)
Vilho eli Vähäahon Vilho s. 1915

Leanderin jälkeen Vähäahon isäntänä oli Vilho Vähäaho sekä Lyydia ja Veikko Huotilainen ja myöhemmin Antero Vähäaho. Nykyisin isäntänä on Anteron poika Arto. Vähäaholla on vielä nähtävillä osa vanhaa Vähäahon päärakennusta.